Järjestelytoimikunta kaiken yläpuolella?

Mitä ne nyt taas on suuressa viisaudessaan päättänyt? Järjestelytoimikunta on asettanut itsensä jälleen kerran korkeammaksi voimaksi. En voi kuin ihmetellä toimikunnan tiistaista päätöstä kohdasta, jossa päätettiin uuden kaupungin veroprosentin säilyttäminen 18:sta prosentissa koko ensi vaalikauden ajan.

Miten yksi toimikunta voi sitoa uuden, demokraattisesti valitun valtuuston kädet koko vaalikauden ajaksi? Tietenkin oma tavoitteenikin olisi säilyttää tuo kunnallisveroprosentti tuossa 18:sta prosentissa. Mikäli kuitenkin kävisi niin, että tulot eivät kata menoja, ei jää paljoakaan vaihtoehtoja. Tähän tietenkin porvareilla on jo olemassa oma ratkaisunsa? Korotetaan palvelumaksuja ja ulkoistetaan kunnallisia palveluja. Näin yksinkertaista se porvaripolitiikka on.

Tämä rokottaa kuiten kaikkein eniten meitä pieni- ja keskituloisia, kunnallisia palveluja käyttäviä kuntalaisia. Mutta eihän meistä rikkaat välitä, heillä kun on varaa käyttää yksityisiä palveluita. Onneksi Salossa ei sentään vielä ole yksityistä uimahallia, tämäkään ei ehkä ole kaukana. Jos porvarit päättävät myydä kaupungin omaisuutta säilyttääkseen veroprosenttinsa.

Lopuksi mainitsen sen tosiasian, että nykyiset palkansaajien sopimuskaudet ovat voimassa vain muutaman vuoden. Kenelläkään ei ole mitään tietoa minkälaiset korotukset uusi liittokierros tai tupo tuovat tullessaan.

Mielipiteitä on monenlaisia

Luin tänä aamuna paikallislehteämme Salon Seudun Sanomia. Mielipidepalstalla kiinnostukseni osui kaupunginhallituksen puheenjohtajan Nummentalon kirjoitukseen (14.6 SSS). Kirjoittaja kritisoi siinä varsin kovin sanoin toissapäiväistä kirjoitustani samalla palstalla. Kirjoitukseni koski lautakunnan viimekokouksessa tehtyä päätöstä §61 Päivähoitopalvelujen tuottajan hakeminen Havukadun päiväkotiin.

Tuosta kokouksesta puuttui yksi oikeiston edustaja joten heillä ei ollut enemmistöä lautakunnassa kuten yleensä. Ryhmämme teki esityksen, jossa kaupunki jatkaa toimintaa omana toimintanaan, koska kilpailutuksessa saamistamme tarjouksista yksikään palveluntuottaja ei kyennyt järjestämään kielipainotteista päiväkoti toimintaa. Äänestyksien jälkeen puheenjohtajan ääni ratkaisi esityksen meidän hyväksemme.

Tämä päätös ei kuitenkaan kaupunginhallituksen puheenjohtajaa (Juhani Nummentalo kok.) miellyttänyt, vaan hän käytti otto-oikeuttaan joka kuntalain mukaan on VAIN kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, EI hänellä henkilökohtaisesti kuten paikallislehtemme antoi asian ymmärtää (ti 10.6 SSS) otsikolla "Nummentalo käytti otto-oikeuttaan". Otsikko oli mielestäni varsin harhaanjohtava, kuin tuo otto-oikeus olisi hänellä henkilökohtaisesti!
Kirjoituksessani (SSS 12.6) toin esiin edellä mainitut seikat, kuitenkin paikallislehtemme oli kirjoitukseen keksinyt otsikon "Nummentalo politikoi päiväkotiasiassa". Tästä otsikosta kh:n pj. mitä ilmeisemme loukkaantui. Tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitukseni, joten pahoitteluni siitä. Päätöksiä on kuitenkin pystyttävä katsomaan myös muista näkökulmista loukkaantumatta siitä henkilökohtaisesti. Jos katsoisimme aina asioita vain yhdestä näkökulmasta, voitaisiin puhua jopa diktatuurista demokratian sijaan.

Miksi päädyin olettamukseen kh:n pj:n loukkaantuneen nimenomaisesta kirjoituksesta, voidaan vetää johtopäätös seuraavista kirjoittajan lainauksista; ""Mäkilän tiedot kuntalain mukaisesta otto-oikeudesta ovat varsin vajavaiset, kun hän väittää, että "käytännössä tämä tarkoittaa asian palauttamista takaisin lautakuntaan". Todellisuudessa asia otetaan lautakunnalta hallituksen päätettäväksi"" ja ""Edelleen kyseisen mielipidekirjoituksen otsikko "Nummentalo politikoi päiväkotiasiassa" Tämä johtopäätös on erikoinen ja tietoista asian vääristämistä.""
Kirjoittaja antoi tekstissään ymmärtää, että olen tietämätön kuntalaista ja hallintosäännöistä. Näin ehkä voisi ollakin. Asiat vain ovat ennenkin palanneet kaupunginhallitukselta "uudelleen valmisteltavaksi" lautakuntaan, jossa äänestykset päättyvät 5-4 meidän tappioksemme.

Elämää puoluekokouksen jälkeen

Nyt olen itsekin jo havahtunut tosiasiaan, elämään puoluekokouksen jälkeen. Kokous oli merkittävä ja vaiherikas kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin.
Viime päivät olen saanut ottaa vastaan onnitteluja puoluevaltuustopaikasta ja kertoa ihmisille kokemuksista ja näkemyksistä puoluekokouksesta. Ja niitähän riittää.
Nyt on alkanut kantautua julkisuuteen tietoa puoluekokouksen "juntasta". Kuten Kimmo Kiljunen on blogissaan tuonut esiin. Itse en tällaista mitenkään isommalti huomannut, ainoa merkittävä asia oli puolueemme entisen johdon yritys sanella meille edustajille mitä me saamme päättää ja mitä emme. Onneksi nämä jäivät vain onnettomiksi yrityksiksi toteuttaa uudenlaista jäsendemokratiaa puolueemme sisällä. Tähän kuitenkin lisäyksenä, että itse olisin toivonut kyllä Kimmon olevan yksi varapuheenjohtajista loistavalla uudella "Forssan ohjelmallaan".
Myös nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on katkerana tilittänyt, mistä demarit saavat rahat näin merkittävään päätökseen kuin maksuttomaan päivähoitoon. Hinta ei ole lainkaan korkea n.300-350milj.euroa, ei sen suurempi. Mutta mitä kokoomus ja nykyhallitus tekivätkään tällä hinnalla?? Kevensivät jo nykyisin suurituloisten verotusta, vapauttivat suuret yritysvarallisuudet perintöverotuksesta jne... Lista on loputon. Kun rahat sitten loppuivatkin, ei meille tavallisille palkansaajille jäänytkään enää mitään muuta, kuin katteettomat lupaukset ennen viime eduskuntavaaleja.
Lopuksi kokoomus huomasi inflaation kiihtyneen oman talouspolitiikkansa ansiosta siinä määrin, että oli korotettava erinäisiä terveydenhuollon maksuja menojen kattamiseksi. Vastakkain asettelun aika ei edelleenkään ole ohi.
Puoluekokouksessa tehtiin päätöksiä myös tulevien verouudistusten suhteen. Demarit ovatkin valmiita keventämään työnverotusta. Pääomatuloja ja palkkatuloja tullaan saattamaan lähemmäksi toisiaan, näin toimimalla voimme turvata oikeudenmukaisemman tulonjaon kaikissa palkkaluokissa.

SDP:n 41 Puoluekokous Hämeenlinna 2008

Torstai 5.6

Lähdimme ajamaan kohti Hämeenlinnaa torstaiaamuna täynnä intoa ja odotuksia. Sillä olihan matka kaikille kyydissä olleille ensimmäinen kerta puoluekokouksessa. Perille päästyämme tunnelma oli korkealla ja ilmassa olevan sähkön saattoi käsin koskettaa. Henkilövalinnoissa mukana olleiden taustaväet kampanjoivat kiivaasti omien ehdokkaidensa puolesta loppuun saakka.

Puoluekokoukselta odotettiin paljon, ei vain henkilövalintojen osalta vaan myös kaikkien ohjelmien ja sääntöjen osalta. Tämä puoluekokous muuttaisi puolueemme historiallisen kuvan viime vuosisadan työväenliikkeestä kohti nykyaikaista keskustavasemistolaista puoluetta. Kuten monet ihmiset tietävät puolueemme kannatus on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Suurella yleisöllä onkin ollut kuva vanhasta ja kankeasta järjestelmästä, joka on ollut jäsenilleen ja ennen kaikkea kansalaisille kovin etäinen puolue. NYT SUUNTAMME MUUTTUI! Puoluekokouksessa oli heti alusta alkaen enemmän nuoria (alle 30-vuotiaita) edustajia kuin koskaan aikaisemmin. Tämäkin oli historiallinen saavutus.

Kokouksen avasi puolueen nyt jo entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Ensin pidettiin pieni poliittinen tilannekatsaus ja sitten rutiininomaisesti nuijittiin kokouksen toimihenkilöiden valinnat. Tämän jälkeen kokous jatkui sisar- ja yhteistyöjärjestöjen tervehdyksillä. Verkkaisen alun jälkeen pääsimme kohtaan, jossa päätettiin henkilövaaleihin osallistuneista henkilöistä.

Seuraavaksi olikin vuorossa kaikkien odottama puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen, tuolloin sali oli jo täynnä myös median edustajia. Ehdokkaille oli varattu aikaa esittäytyä kolmisen minuuttia, tosin tuo aika ei tuntunut monellekaan riittävän. Aika sinänsä oli kovin lyhyt, mutta oma ehdokkaani Jutta Urpilainen teki moneen muuhunkin lähtemättömän vaikutelman. Tämän jälkeen ei otettu ehdokkaiden kannatuspuheenvuoroja, vaan siirryimme kohtaan sääntömuutokset. Muutamat käyttivät puheenvuoroja ja tekivät esityksiä mm. varapuheenjohtajien määrän säilyttämisestä nykyisessä kahdessa, puoluekokouskauden ja edustajien määrän säilyttämisestä kolmessa vuodessa ja 350. edustajassa. Nämä kaikki kuitenkin kaatuivat äänestyksissä ja näin ollen puolueellemme hyväksyttiin uudet säännöt. Tämän pykälän jälkeen kokous keskeytettiin ja siirryimme Hämeenlinnan kaupungin vastaanotolle.

Perjantai 6.6

Muutaman tunnin yöunien jälkeen oli jälleen matkattava hotellilta Verkatehtaalle. Varsinainen kokous jatkui vasta kello 10, mutta itselläni oli jo kahdeksalta edessä valiokuntatyöskentely. Valiokunta oli jo ehtinyt alkaa kun ehdin paikalle ja oma muutosesitykseni oli jo käsitelty. Muutosesitykseni koski maksutonta päivähoitoa. Valiokunnan jälkeen sain kuulla, että myös Ilkka Taipale oli kanssani samoilla linjoilla maksuttomasta päivähoidosta. Eipä muuta kuin etsimään Ilkka käsiini, kerroin hänelle esityksestäni ja hän lupautui sitä myös kannattamaan. Saliin mennessäni kokous oli jo jatkunut noin 15 minuuttia. Nyt vuorossa olivat henkilövalintojen kannatuspuheenvuorot. Kannatuspuheenvuoroille oli varattu aikaa minuutti, senkin ajan monet ylittivät. Vielä kun otetaan huomioon kannatuspuheenvuorojen määrä 101 kappaletta, niin venyihän tuokin aika sitten melkein kolmeen tuntiin.

Lopulta pääsimme sitten äänestämään ja voi veljet sitä tunnelmaa. Ensimmäinen kierros ei tuottanut vielä lopullista tulosta, mutta toisen kierroksen jälkeen saimme kokouksenpuheenjohtajan Jukka Mikkolan suusta kuulla nuo luvut; Erkki Tuomioja 132 ääntä ja Jutta Urpilainen 218 ääntä. Tämän jälkeen Sali repesi täyteen riemuunsa. Puolueemme uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Jutta Urpilainen. Jutta piti pienen kiitospuheen ja lavalle nousi myös Erkki Tuomioja, Erkin kommentit jäivät kyllä mieleen; ”tämä hopeamitalien katkeamaton sarja jatkuu edelleen”. Lopuksi Eero Heinäluoma kävi myös lavalla onnittelemassa uutta puheenjohtajaa.

Äänestykset jatkuivat pitkin päivää, seuraavaksi vuorossa oli puoluesihteerin valinta. Tähän tehtävään minulla oli myös omasuosikkini, Varsinais-Suomen Demaripiirin puheenjohtaja Ari Korhonen. Jälkikäteen on helppo sanoa, mutta tuo äänestys meni enemmän kuin tiukille. Sillä saimme kuulla puheenjohtajan suusta luvut ”Ari Korhonen 178 ääntä ja Esko Ranto 172 ääntä”. En osaa sanoin kuvata sitä tunnetta, mikä ainakin minulla oli kuulleessa luvun 178. Sillä se meni enemmän kuin täpäräksi voitoksi.

Varapuheenjohtaja kilvassa ei ainakaan minulla ollut varsinaista ennakkosuosikkia, muuta kuin piirin omaehdokas Ilkka Kantola. Tuota äänestystä en itse kokenut kovin jännittäväksi. Tosin vaalitulos oli minulle aika yllätys. Ilkka Kantola 246 ääntä, Maria Guzenina-Richardson 239 ääntä ja Pia Viitanen 217 ääntä. Jotenka puolueemme ensimmäinen varapuheenjohtaja on myös Varsinais-Suomesta.

Äänestysten välissä käsiteltiin jo valmiina olleita valiokuntien esityksiä ohjelmiin ja aloitteisiin. Nämä eivät kuitenkaan herättäneet kiivaita keskusteluja puolesta ja vastaan, sillä suurin osa puoluekokousedustajista uskoi tämän päivän olleen varattu vain henkilövalinnoille. Itsekin olin muutamien ohjelmien ja aloitteiden kohdalla poissa salista, sillä valiokuntani oli ainoa joka kokoontui myös perjantaina iltapäivällä.

Illan päätteeksi nuijittiin vielä puoluevaltuusto piirien ehdotusten pohjalta läpi. Tuossa pykälänkohdassa minut valittiin SDP:n puoluevaltuuston jäseneksi ainoa Salon seudulta. Kokous keskeytettiin jälleen kellon tullessa jo kahdeksan. Illan hämärtyessä lähdimme kohti Aulankoa, jossa meitä odotti puoluekokousillallinen.

Lauantai 7.6

Aamulla herätessäni kurkku tuntui hieman kipeältä, kun olimme laulaneet karaokessa työväenlauluja aina aamun pikkutunneille asti.

No joka tapauksessa, olin reippaana kuin partiopoika aamulla kello kahdeksan alkaneessa valiokunnassa. Valiokunta jatkui aina kello kymmeneen asti, jolloin vuorossa oli puoluehallituksen valinta. Tuohon vaalivaliokunnan esitykseen ei tullut minkäänlaisia muutoksia, joten enää ei päästy äänestämään. Kokous jatkui kunniajäsenten kutsumisella ja välillä kävimme yleisötapahtumassa Hämeenlinnan torilla.

Lopulta noin kahdenaikaan iltapäivällä oli vuorossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitykset. Yleisen keskustelun avasi Ilkka Taipale esityksellään maksuttomasta päivähoidosta. Näin jälkikäteen minun on vaikea sanoa, tekikö Ilkka varsinaista esitystä. Kävin kuitenkin lavalla ”pöntössä” puhumassa maksuttomasta päivähoidosta ja kerroin vetäväni oman esitykseni pois ja asetun kannattamaan Ilkka Taipaleen tekemää esitystä. Vähän myöhemmin Ilkka kävi vielä uudelleen lavalla ja toisti saman toiveensa. Myös muutamia muitakin muutosesityksiä tuli eripuolilta salia. Kaikista muista asioista äänestettiin, paitsi maksuttomasta päivähoidosta, sali hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti ja näin ollen SDP OTTAA TAVOITTEEKSEEN MAKSUTTOMAN PÄIVÄHOIDON. Valiokunnan esitykseen sisältyi jo päätös ”eläkkeitä tulee tarkistaa tänä vuonna jo elokuussa”. Lisäyksiin olisi haluttu myös pykälä ”korkean inflaation vuosina eläkkeitä tarkistetaan kahdesti vuodessa”, tätä ei kuitenkaan voitu kirjata, koska tämän lisäksi olisi tarvinnut määritellä korkeainflaatio jne..

Puoluekokous päättyi uuden puheenjohtajan linjapuheeseen, puheessaan Jutta nosti kärkiteemoiksi perhepolitiikan, asunnottomuuden, köyhyyden, veropolitiikan ja vanhukset.

Lopullisesti kokouksen päätti puheenjohtajan nuijan kopautus ja tämän jälkeen alkoikin sitten matka takaisin kohti Saloa.

Jälkikäteen on hyvä spekuloida ja oikolukiessani tätäkin kirjoitusta, kiinnittyi huomioni siihen tosiasiaan, että suurin osa tekstistäni keskittyi pelkästään henkilövalintoihin. Se miksi näin kävi, on hyvin vaikea sanoa. Etukäteen tästä puoluekokouksesta odotettiinkin pelkästään henkilövalintoja, sillä melkein koko puoluejohtomme uusiutui. Itse koen hyväksi ja terveeksi asiaksi, puolueemme sääntöjen muuttumisen. Paljon jäi asioita tekemättä ja paljon jäi vielä tehtävää. Tästä on hyvä lähteä kohti syksyn kunnallisvaaleja, ai niin ja onhan seuraava puoluekokous jo vuonna 2010!