Elämää puoluekokouksen jälkeen

Nyt olen itsekin jo havahtunut tosiasiaan, elämään puoluekokouksen jälkeen. Kokous oli merkittävä ja vaiherikas kuten aikaisemmin jo kirjoitinkin.
Viime päivät olen saanut ottaa vastaan onnitteluja puoluevaltuustopaikasta ja kertoa ihmisille kokemuksista ja näkemyksistä puoluekokouksesta. Ja niitähän riittää.
Nyt on alkanut kantautua julkisuuteen tietoa puoluekokouksen "juntasta". Kuten Kimmo Kiljunen on blogissaan tuonut esiin. Itse en tällaista mitenkään isommalti huomannut, ainoa merkittävä asia oli puolueemme entisen johdon yritys sanella meille edustajille mitä me saamme päättää ja mitä emme. Onneksi nämä jäivät vain onnettomiksi yrityksiksi toteuttaa uudenlaista jäsendemokratiaa puolueemme sisällä. Tähän kuitenkin lisäyksenä, että itse olisin toivonut kyllä Kimmon olevan yksi varapuheenjohtajista loistavalla uudella "Forssan ohjelmallaan".
Myös nykyinen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on katkerana tilittänyt, mistä demarit saavat rahat näin merkittävään päätökseen kuin maksuttomaan päivähoitoon. Hinta ei ole lainkaan korkea n.300-350milj.euroa, ei sen suurempi. Mutta mitä kokoomus ja nykyhallitus tekivätkään tällä hinnalla?? Kevensivät jo nykyisin suurituloisten verotusta, vapauttivat suuret yritysvarallisuudet perintöverotuksesta jne... Lista on loputon. Kun rahat sitten loppuivatkin, ei meille tavallisille palkansaajille jäänytkään enää mitään muuta, kuin katteettomat lupaukset ennen viime eduskuntavaaleja.
Lopuksi kokoomus huomasi inflaation kiihtyneen oman talouspolitiikkansa ansiosta siinä määrin, että oli korotettava erinäisiä terveydenhuollon maksuja menojen kattamiseksi. Vastakkain asettelun aika ei edelleenkään ole ohi.
Puoluekokouksessa tehtiin päätöksiä myös tulevien verouudistusten suhteen. Demarit ovatkin valmiita keventämään työnverotusta. Pääomatuloja ja palkkatuloja tullaan saattamaan lähemmäksi toisiaan, näin toimimalla voimme turvata oikeudenmukaisemman tulonjaon kaikissa palkkaluokissa.